Pohjanlahti merituulienergian tuotantoalueena 

Konteksti

Merituulienergian laajamittainen rakentaminen on keskeinen askel Suomen tavoitetta hiilivapaaksi yhteiskunnaksi. Suomen merialueista erityisesti Pohjanlahti tarjoaa hyvät olosuhteet energian tuotannolle, sillä tuulen voimakkuus on energian tuotannon näkökulmasta voimakasta ja tasaista vuoden ympäri. Merituulivoimasta koituu Pohjanlahdella myös vähemmän haittaa ihmiselle ja luonnolle. Samaten tuulivoimaloiden aiheuttamat tutkahäiveet eivät Pohjanlahdella ole samalla tavalla puolustusstrategisesti merkittäviä kuin Suomenlahdella.

Suomen vahva osaaminen talvimerenkulusta ja merirakentamisesta antavat meille hyvät teknologiset edellytykset tuulipuistojen rakentamiseen jäätyvällä merialueella. Keskeisiä prioriteettejä tuulipuiston investointiin ovat rakentamisen ja ylläpidon kustannustehokkuus sekä ympäristövaikutusten minimointi. Sosiaalisista vaikutuksista melu ja visuaaliset haitat, jotka usein jarruttavat maatuulienergian kasvua, ovat avomerellä vähäisiä erityisesti kun siirrytään kauemmaksi rannikon tuntumasta. Pohjanlahti on laajoin osin suhteellisen matalaa, mikä mahdollistaa tuuliturbiinien perustamisen kustannustehokkaasti kiinteästi meren pohjaan. Lintujen muuttoreitit merialueella ovat melko hyvin tunnettuja. Lintujen törmäämiset pyörivän turbiinin lapoihin voidaan tehokkaasti estää lintututkalla, jonka toimivuus on osoitettu Tahkoluodon demotuulipuistossa.

Pyrkimys

Suomessa on vahva poliittinen sitoumus uusiutuvan energian ja erityisesti tuulivoiman lisäämiseksi. Tuulivoimaan liittyvän osaamisen kehittäminen ja rakentamiseen liittyvän arvoketjun luominen tarjoaa suomalaiselle valmistavalle teollisuudelle ja palveluille ison mahdollisuuden. Tämä avaa myös uusia mahdollisuuksia viennin kasvuun, sillä jäätyvien merialueiden tuulivoiman erityisosaamista tarvitaan myös muualla, esim. Itämeren eteläosat, Pohjois-Amerikan suuret järvet ja Bohainlahti Kiinassa.

Vaikka itse energia on uusiutuvaa, niin rakentamis- ja tuotantoprosesseja pitää edelleen kehittää, jotta merituulivoiman elinkaaresta muodostuu ympäristölle haitaton. Merituulivoimatuotannon elinkaaren päätyttyä luontoympäristö pitää pystyä palauttamaan alkuperäiselle tasolle.

Toiminta

Merituulienergian lisääminen edellyttää sujuvaa merialuesuunnittelua. Uusiutuvan energian lisäämisen hyödyt on tunnustettava suhteessa mahdollisiin haittoihin. Toteutuksen vaativa kustannustehokas teknologia on jo näköpiirissä, myös investoijat ovat olemassa. Merituulivoimalle on kaavoitettava riittävän suuret alueet. Jotta investoinnit lähtevät käyntiin, yritysten on saatava varmuus, että suunnitellut projektit Suomen merialueille pystytään toteuttamaan.

Uusi todellisuus

Usein ajatellaan, että tuulivoiman tuotantokapasiteetti on vähäistä. Tämä ei enää pidä paikkaansa, sillä modernin tuuliturbiinin nimellisteho on jopa 10 MW. Vesiteitse tapahtuva logistiikka ja asennus mahdollistavat merelle rakentaa suurempia voimaloita kuin maalle. Uusiin tuulipuistoihin suunnitellaan jopa 15 MW turbiineja. Uutta ydinvoimareaktoria vastaava tuotantoteho (1.2 GW) saadaan merellä nykytekniikalla aikaiseksi esimerkiksi valjastamalla halkaisijaltaan reilun 20 km merialue. Eli hieman Hailuotoa suurempi alue. Tämä edellyttää neljän sadan (400) turbiinin rakentamista, joiden nimellisteho on 7 MW. Tuulipuiston toteutus on suoraviivaista verrattuna moniin muihin suuren mittakaavan energiantuotannon muotoihin, koska energian tuotantoyksiköt – turbiinit – ovat hajautettuna laajalle alueelle ja niitä voidaan rakentaa samanaikaisesti. Tuulipuiston rakentamiseen tarvittava aika on suuruusluokkaa pari vuotta aloituksesta energian tuotantoon. 

Tuulivoiman tuotantokapasiteetti 2020 lopussa oli n. 2.5 GW ja sen avulla tuotettiin vajaa 10 % Suomen sähkön kulutuksesta. Tuulivoimatoimijoiden oma tavoite on kasvattaa Suomen merialuiden tuotantokapasiteetti tasolle 15 GW (vastaa n. viittä ydinvoimalaa) vuoteen 2050 mennessä. Toteutuessaan tämä tavoite laajamittaiselle uusiutuvalle energiantuotannolle nostaa merituulivoiman osuuden energiamme kulutuksesta yli 50 prosenttiin. Tämä on kova, mutta ehdottoman tavoiteltava luku, jolla Suomi siirtyy uusiutuvan energian hyödyntäjien eliittijoukkoon.