Työpajojen tavoitteena oli pohtia, mitä on sininen kasvu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa elinkeinoille Pohjanlahden alueella. Myös merialuesuunnittelun (MSP) nykytilaa ja kehitteillä olevaa MSP-työkalua esiteltiin ja käytiin keskustelua, miten sitä voidaan hyödyntää sinisen kasvun edistämiseksi Pohjanlahdella.

Työpajat järjestettiin yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Osallistujat saivat tietoa kuusivuotisesta SmartSea-hankkeesta sekä merialuesuunnittelusta ja pääsivät välittämään näkemyksiään hankkeen tutkijoille. Paikallisen tietämyksen ja näkemyksien mukaan saaminen nähdään erittäin tärkeänä, jotta tutkimus tuottaa parhaan mahdollisen hyödyn yhteiskunnalle. Maakuntien liitot kertoivat merialuesuunnittelun nykytilasta sekä uudesta merialuesuunnittelua koskevasta lainsäädännöstä. Työpajoja järjestettiin kolmella paikkakunnalla; Vaasassa 16.1.2017, Porissa 17.1.2017 ja Oulussa 19.1.2017.

Ohjelma oli pääosin sama joka paikkakunnalla lukuun ottamatta paikallisten hankkeiden esittelyä ja keskustelua alueen tarpeista lähtien. Tarkoituksena on tulevaisuudessa tehdä läheistä muiden siniseen kasvuun ja MSP:hen liittyvien hankkeiden kanssa. Näin vältetään päällekkäisyyksiä ja voidaan muutenkin hyötyä synergiasta. Työpajoihin oli ilmoittautunut yhteensä 84 ihmistä. Hankkeen osallistujat edustivat sekä julkista hallintoa että yksityisiä toimijoita, joita MSP ja sininen kasvu koskettaa. Osallistujien toiminta oli valtaosin paikallista, mutta muutama nosti esiin myös Euroopan ja yleensä kansainvälisyyden työssään. Leimallista oli sinisen kasvu tunteminen kaikille osallistujille, mutta lähinnä hankkeissa, tiedotusvälineissä, merialuesuunnittelussa ja ohjelmatyössä, se ei siis ole arkipäivän toiminnoissa ja puheessa vielä yleistynyt. Vesiviljelyssä se toisaalta näytti kuitenkin olevan melko käytetty termi myös käytännön työssä.

Pohjanlahden rannalla sinistä taloutta edustivat turismi, kalastus ja vesiviljely sekä merienergia. Kasvua nähtiin työpajan keskusteluissa erityisesti seuraavilla aloilla: turismi (myös risteilyt), vesiviljely, tuulivoima ja mereiset hyvinvointipalvelut eli blue care. Myös toisarvoisen kalan hyödyntäminen nähtiin mahdollisuutena. Siniseen talouteen kuuluu myös perinteisiä aloja kuten laivanrakennus, kalastus ja meriliikenne. Näiden työllistävä vaikutus on melko suuri, mutta kasvua ei tämänhetkisen tiedon valossa ole juuri odotettavissa. Tällä hetkellä sininen talous laajasti ymmärrettynä vastaa n. 4% kaikista työpaikoista Pohjanlahden rannikolla ja sinisen talouden tulevaisuutta tullaan analysoimaan hankkeessa myöhemmin.

Itämeren rehun käyttö kalankasvatuksessa nousi esiin hyvänä esimerkkinä kiertotaloudesta ja sinisestä kasvusta. Kotimaisen kalan puute on suuri, vain 18% Suomessa syötävästä kalasta on kotimaista. Kalakantojen ja ammattikalastusmahdollisuuksien heikkeneminen nähtiin keskeisenä haasteena, kuten myös kalankasvatuksen tuotantopaikkojen löytäminen ja vesiviljelyn lupien saaminen.

Haasteina nähtiin muuten suuren tulevaisuuden kasvupotentiaalin omaavalla virkistys ja Blue care –alalla erityisesti yrittäjyyden puute, passiivinen henki ja uusien toimijoiden puute. Myös tuotteistaminen oli pullonkaula ja tarvitaan lisää yritysverkostoja sekä osaamista myyntiin.

Laivaväylistä ja meriliikenteestä keskusteltiin myös kaikissa työpajoissa. Sinistä kasvua voi periaatteessa olla myös liikenteen siirtyminen maalta merelle. Väylien syventäminen nähtiin tässä mielessä tärkeänä. Perämerellä jääpeitteen oheneminen helpottaa laivaliikennettä. Myös Koillisväylä mainittiin, ja Pohjanlahti on väylä sinne. Tämän alan haasteina nähtiin mm. teollisuuden ja kaivosten kuljetusten kehittymisen seuraaminen ja meriläjitys. Erityisesti laivaliikenteen ympäristöystävällisyyttä lisäävät toimet ja laitteet kuten tehokkaammat moottorit ja energiatehokkuutta optimoivat ohjelmistot voidaan myös nähdä osana sinistä taloutta. Nesteytetty maakaasu, joka voi myös toimia siltapolttoaineena biokaasuun, on kiinnostava mahdollisuus ja on jo saanut jalansijaa Pohjanlahden rannalla.

Merialuesuunnittelu-termiin suurin osa törmäsi omassa työssään ja osa myös käytännössä teki sitä esimerkiksi meriväylien tutkimus- ja suunnittelutyössä, vapaa-ajan ja matkailun kehittämisessä, lupa-asioissa, veneväyläsuunnittelussa ja tuulivoima-alueiden sijoittelussa. Kaikissa työpajoissa keskusteltiin merten aluesuunnittelun roolista, miten esimerkiksi esiin tulleet konfliktit ratkaistaan ja mikä on sen vaikuttavuus ilman laillista sitovuutta. Todettiin MSP tuovan esiin konflikteja, mutta suunnitelma itsessään ei ratkaise niitä. Se on keskustelualusta, jossa tuodaan esiin ongelmat ja pohditaan ketä niiden ratkaisuun tarvitaan.

 

Kuva: Elsa Alhosalo
Kuva: Elsa Alhosalo

Tiedon vähyys ja sen hajanaisuus sekä yhteistyön puute nähtiin ongelmana. Myös oikean tasoisen tiedon kokoaminen ja eri arvojen priorisoinnin suhteuttamisen haasteet aluesuunnittelussa nousivat esiin. Ekosysteemipalvelut haluttiin saada muiden virkistys- ja kulttuuriarvojen rinnalle kartoille. Vaikutusten arviointi ja arvioinnin riittävä huomiointi ristiriitaisissa paineissa herätti keskustelua. Luonnonarvojen riittävä huomiointi merialueilla oli huolenaihe, yleisesti ottaen suojelun ja käytön ristiriidat ovat melko suuria. Megaluokan hankkeiden ja pienimuotoisen toiminnan välillä pitäisi tehdä ero, esimerkiksi aloittamalla jokin projekti aloittaa pienessä mittakaavassa toiminnan aikana tietoa keräten. Tämä voisi olla parempi ratkaisu kuin liian perusteellinen esiselvitys esimerkiksi kalankasvatuksessa.

Työpajoista saatiin paljon uutta ajateltavaa ja tietoa merialuesuunnittelun ja sinisen talouden nykytilanteesta Pohjanlahden alueella. Asia herättää selvästi paljon mielenkiintoa ja toisiaan täydentäviä hankkeita on alueella meneillään. Näiden kanssa SmartSea-hankkeen on tarkoitus tehdä yhteistyötä myös tulevaisuudessa ja uusi kokoontuminen yhteistyön tarkemmasta koordinoinnista pidetään vielä tänä kesänä. Myöhemmin SmartSea-hankkeessa tehdään sinisen kasvun strategia Pohjanlahdelle ja tämä kerätty aineisto toimii pohjana sille.

Sari Repka & Katariina Ala-Rämi